Tuorein Suomen ja Venäjän välinen lastensuojelukohu sekä venäläisen median ja poliitikkojen uskomattomat lausunnot asiaan liittyen ovat jälleen karu muistutus Suomen Venäjä-suhteiden haasteista ja Venäjän poliittisen ilmapiirin vaikutuksista venäläisen naapuripolitiikan retoriikkaan. Kohu on tuonut esille Venäjä-suhteiden eri tasojen merkityksen. Suomen Venäjä-politiikan onnistumista mitataan muutenkin kuin vain valtionpäämies- ja hallitustason yhteistyön sujuvuuden kautta, sitä mitataan yhä enemmän viranomais- ja kansalaisyhteiskuntatason verkostojen ja arkipäivän yhteyksien kautta. Ajatellen Venäjän kaupan merkitystä, muun taloudellisen yhteistyön määrää ja potentiaalia, Suomen ja Venäjän välisen matkailun volyymiä sekä Venäjän lähialueiden ympäristö- ja muita haasteita, hallitustenvälisen tason alapuolinen, matalamman profiilin yhteistyö on koko ajan yhä tärkeämpi osa Suomen Venäjä-suhteita.

Olemme idänsuhteiden perinteidemme kautta kovasti kiintyneet Venäjä-asioissa hallitus- ja valtionpäämiestason suhteiden korostamiseen, analysoimaan suhteiden toimivuutta pientenkin yksityiskohtien, vivahteiden ja rivien välistä -tulkintojen kautta, tai toisaalta aina pienissäkin ongelmissa Venäjän historiaan ja suurvalta-asemaan liittyvillä, suuria linjoja vetävillä ja Venäjä-mystiikkaa ylläpitävillä tulkinnoilla. Venäjän kaupan, matkailun ja maahanmuuton lisääntyessä ja liikenneyhteyksien parantuessa, tulevaisuudessa siintävästä viisumivapaudesta puhumattakaan, tulee varautua siihen, että kulttuurieroihin ja erilaisiin järjestelmiin liittyviä ongelmatilanteita tulee jatkossa eteen yhä useammin. Niihin voidaan vastata ja niitä voidaan ennaltaehkäistä viranomais- ja kansalaisyhteiskuntatason verkostoilla ja yhteydenpidolla.

Lähialueyhteistyössä esimerkiksi suomalaisten kaupunkien ja Pietarin kesken ollaan tämän osalta jo pitkällä. Myös ympäristöyhteistyössä on hyvät viranomais-, yritys- ja koulutussektorin verkostot. Monilla muilla sektoreilla tilanne on toinen, ja Venäjä-osaaminen ja -verkostot ovat olemattomat. On myös muistettava, että jokaista ongelmatilannetta kohden löytyy suuri määrä tarinoita suomalais-venäläisen yhteistyön onnistumisista. Ne pääsevät otsikoihin valitettavan harvoin.

Tampere on jo pitkään ollut aktiivinen käytännönläheisen ja ruohonjuuritasolle ulottuvan Venäjä- ja erityisesti Pietari-yhteistyön edistämisessä. Tampereella kotipaikkaansa pitävästä Suomen Itämeri-instituutista on tullut yksi Suomen johtavista Pietari-yhteistyön edistäjistä. Tampere on nousemassa terveysalan Venäjä-yhteistyön kärkikaupungiksi Suomessa. Sen osalta Tampereelle on avautumassa erinomaisia koulutus- ja muuhun vientiin, tutkimusyhteistyöhön ja terveysturismiin liittyviä mahdollisuuksia. Myös kulttuurisektorilla vuorovaikutus on vilkasta. Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat Vapriikin yhteistyö Pietarin johtavien museoiden kanssa tai tällä viikolla Tampereella järjestettävä Musiikki & Media -tapahtuma, jossa Venäjän musiikkimarkkinat ovat jälleen vahvasti esillä.

Esa Kokkonen, Suomen Itämeri-instituutin johtaja, Tampere

(kirjoitus julkaistu Aamulehden Lukijalta-sivulla 16.10.2012)

Kuvassa TAYS Sydänkeskuksen, Finnmedin ja Tampereen ammattikorkeakoulun väkeä sekä allekirjoittanut vierailulla Pietarin Almazovin klinikalla syyskuun lopulla.