Kuntavaalit 2017 – Esa Kokkonen 536

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Esa Kokkonen 536, Suomen Itämeri-instituutin johtaja, valtiotieteiden maisteri #kuntavaalit2017 #tampere #kokoomus #vaikuttaahyvältä

 

AVOIMEN, KESTÄVÄN JA KANSAINVÄLISEN ELINVOIMAKAUPUNGIN PUOLESTA

Tampere ja kansainvälinen kaupunkien välinen kilpailu

Tampere pelaa kansainvälisessä sarjassa. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen rooli korostuu kilpailukykyisen yritystoiminnan ja innovaatioiden kehitysympäristöinä, ja niiden kesken käydään kovenevaa kilpailua osaavasta työvoimasta, investoinneista ja matkailijoista. Kaupunkien merkitys talouden moottoreina ja innovaatioalustoina on globaali trendi. Jos 1900-luku oli valtioiden, on 21. vuosisata kaupunkien vuosisata. Isoimmat metropolit vastaavat BKT:ltaan suurehkoja valtioita, New York Espanjaa, Lontoo Hollantia. Vertaus skaalautuu myös Suomeen ja Itämeren alueelle. Yhä suurempi osa Itämeren alueen taloussuhteista ja -kehityksestä sekä kilpailusta osaajista ja investoinneista on kaupunkivetoista. Helsinki korostaa kilpailuaan ja yhteistyötä muiden alueen pääkaupunkien kanssa. Tampere on mukana samassa kisassa. Sen kehitys on aina perustunut kansainvälisiin yhteyksiin – kansainvälisesti kilpailukykyisiin yrityksiin, koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin.

Suomi on kovassa kaupungistumisvauhdissa, ja maakunta- ja sote-uudistuskin vain korostaa kunnan elinvoimaroolia. Kuntien elinvoimatehtävät eivät siirry maakunnille. Vahvempi ympäröivä maakunta korostaa keskuskaupunkien, kuten Tampereen roolia, tuo päätöksentekoa ja vaikuttamismahdollisuuksia lähemmäksi ja parantaa alueen sisäistä vuorovaikutusta. Vahvat alueet tarvitsevat vahvoja kaupunkeja, ja päinvastoin. Eurooppa on täynnä esimerkkejä tästä. Kuntavaalitkaan eivät ole mitkään välivaalit maakuntavaaleja odotellessa. Isoimpien kaupunkien elinvoimapolitiikan tulevan vaalikauden linjauksilla ja satsauksilla on suuri merkitys koko kaupungistuvan Suomen talouskehitykselle.

Tampereen tulee kuulua ja näkyä kansainvälisesti – oltava avoin uusille tulijoille ja vaikutteille, otettava kaikki hyöty irti eurooppalaisesta yhteistyöstä ja Euroopan unionin tarjoamista mahdollisuuksista, houkutella aktiivisesti työvoimaa ja investointeja ympäri maailmaa sekä liittoutua ja erikoistua järkevästi – hakea parhaat mahdolliset kumppanikaupungit naapurimaista ja muualta Euroopasta Tampereen kehittymisen vauhdittamiseen.

Älykäs ja kestävä kaupunki

Tampereen elinkeinopoliittinen ja kaupunkikehittämisen kärkitavoite on tulla globaalisti tunnetuksi kestävän kehityksen älykaupungiksi. Tampereella on hyvät mahdollisuudet, osaamispohja ja näkymät sen toteuttamiselle. Älykäs kaupunki -tavoitteet ja -toimenpiteet liittyvät kaikkiin uuden elinvoimakunnan tehtäviin – elinkeinopolitiikasta kaavoituksen ja maankäytön suunnitteluun. Onnistuessaan ne tarkoittavat uusia yrityksiä, investointeja, työpaikkoja ja viihtyisämpää ja elinvoimaisempaa kaupunkiympäristöä. Kyse ei ole vain perinteisistä elinkeinopolitiikan välineistä ja niiden rahoituksesta. Tampereen lähivuosikymmenien mittavat kaupunkikehitysinvestoinnit ovat myös elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa – innovatiivisia hankintoja ja uuden teknologian ja palveluiden yhteiskehittämistä paikallisten yritysten, yliopistojen ja asukkaiden kanssa, investointien ja osaajien houkuttelua sekä yhteistyötä kansainvälisten kumppanikaupunkien kanssa. On tärkeää, että hankkeet koskevat niin uusia asuinalueita kuin vanhoja lähiöitäkin, tai yhtä lailla globaaleja teknologiayrityksiä kuin vaikkapa lähiöosuuskuntiakin.

Tampereen suunnitteilla, käynnissä tai käynnistymässä olevilla kaupunkikehityshankkeilla voidaan erottua myös globaalissa kilpailussa. Pidemmällä tähtäimellä Tampere3 on kaikkein tärkein elinvoimahanke. Ulkoisen saavutettavuuden ja kaupunkiliikenteen osalta konkreettisia tuloksia tarvitaan jo lyhyellä tähtäimellä. Viennin, koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin keskus ei voi olla pelkästään parin tunnin junamatkan päässä kansainvälisistä lentoyhteyksistä. Kaupunkiliikenteen osalta on syytä tunnustaa, että yksityisautoilun merkitys kaupunkiliikenteessä vähenee koko ajan kaikkialla länsimaissa, myös Tampereella. Keskustan viihtyisyys, elinvoima, puhdas ympäristö sekä julkinen ja kevyt liikenne ja käveltävyys eivät ole kansainvälisessä kilpailussa osaajista ja yrityksistä lainkaan vähämerkityksisimmästä päästä vetovoimatekijöitä. Niihin panostaminen tietää hyvää keskustojen yritystoiminnan, viihtyisyyden ja sosiaalisen tasapainon kannalta.

Ympäristö- ja luontoarvoja ja taloudellisia arvoja ei ole syytä asettaa vastakkain. Puhdas ympäristö ja luonto, ilmastonmuutosta vastaan taistelu ja vähähiilisyys ovat vetovoimatekijöitä ja innovaatiopolitiikan suuria teemoja, haasteita ja trendejä. Niistä nousevat myös Tampereelle tärkeät tulevaisuuden alat, cleantech ja bio-ja kiertotalous.

Korkeat rakennukset sopivat hyvin keskustaan, Hervantaan ja miksei vaikkapa Tesomallekin. Tiiviimpää kaupunkirakennetta ja keskustan täydennysrakentamista myös vanhoja kerrostaloja korottamalla ja sisäpihoja hyödyntämällä on syytä vauhdittaa tulevalla vaalikaudella. Tampereella on myös rakentamiseen sopivia ranta-alueita. Luonto-, virkistys- ja kulttuurihistoriallisia arvoja on kuitenkin syytä vaalia tarkoin, ja esim. Eteläpuiston osalta kannatan esitettyä maltillisempia rakentamissuunnitelmia.

Avoin hallinto, osallistuminen ja innovatiiviset hankinnat

Tehdään Tampereesta käyttäjälähtöisten kuntapalveluiden ja avoimen hallinnon ja innovaatiotoiminnan kärkikaupunki Euroopassa. Kaupunkilaiset ja kaupungin yritykset ja yhteisöt tulee ottaa vahvasti mukaan kaupungin palveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen. Kun tähän yhdistetään avoimen datan hyödyntäminen, voidaan Tampereelle synnyttää uusia työpaikkoja, uutta liiketoimintaa, kasvua ja yhteisöllisyyttä. Käyttäjälähtöinen kuntapalveluiden ja älykkään kaupungin innovointi on myös parasta mahdollista kuntademokratian vahvistamista. Sen avulla parannetaan kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia ja tehdään palvelut paremmin kaupunkilaisten tarpeita vastaaviksi.

Tampereen kaupungin hankintaprosesseja tulee avata ja kehittää niin, että pienilläkin yrityksillä ja yhteisöillä on nykyistä paremmat mahdollisuudet pärjätä tarjouskilpaluissa ja osallistua kuntapalveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen. Tampere on edelläkävijä innovatiivisten hankintojen edistämisessä ja pilotoinnissa, ja tätä työtä tulee jatkaa ja kehittää sitä edelleen. Innovatiiviset hankinnat ovat älykkään, elinvoimaisen kaupungin keskeisiä työkaluja. Niiden osalta avainasemassa ovat yhteiskehittäminen yritysten kanssa ja se, että hankitaan tuloksia ja innovatiivisia ratkaisuja ongelmiin, eikä keskitytä hankinnoissa vain riskien hallintaan ja varman päälle pelaamiseen etukäteen määriteltyine haettavine ratkaisuineen. Tampereen kokoisen kaupungin hankinnoilla on merkittävä rooli paikallisen elinkeinoelämän katalysaattorina – uusien työpaikkojen ja innovaatioiden lähteenä.

Yrittäjyys ja yritysmyönteinen toimintaympäristö

Yrittäjyyden ja yritysmyönteisen toimintaympäristön edistäminen ovat elinvoimakaupungin avaintehtäviä. Kaupunki voi edistää yrittäjyyttä monin eri tavoin, talouden ja teknologian trendeihin sekä elinkeinorakenteen ja työelämän muutoksiin ketterästi ja innovatiivisesti reagoiden. Tampereella käynnissä olevan rakennemuutoksen hallinta, korkea työttömyys sekä kaupungin kasvuun liittyvät merkittävät kaupunkikehittämisen tarpeet korostavat kaupunkivetoista yrittäjyyden edistämistä ja innovatiivisen, yrityksiä tarkalla korvalla kuuntelevan elinvoimapolitiikan merkitystä. Älykkään kaupungin digitaalisten ja muiden palveluiden ja käytettävyydeltään huippuluokkaa olevan kaupunkiympäristön rakentamiseen tarvitaan monenlaisia yrityskumppaneita: paikallisista kasvavista it-yrityksistä ja start-upeista cleantech- ja kiertotalouden sekä hyvinvointiteknologia- ja palveluyrityksiin sekä yksinyrittäjistä ja osuuskunnista tänne houkuteltaviin globaaleihin teknologiayrityksiin.

Tampere on uudistuvan teollisuuden ja viennin keskus. Kansainvälisesti aktiivinen elinvoimakaupunki voi tehdä paljon valmistavan teollisuuden yritysten kasvun ja viennin tukemiseksi, esimerkiksi houkutella osaavaa työvoimaa ja edistää vientiä kansainvälisen kaupunkiyhteistyön ja kaupunkimarkkinoinnin kautta, tehdä tiivistä yliopistoyhteistyötä Tampere3-tavoitteita tukien, kehittää Tampere-Pirkkalan lentoyhteyksiä ja toteuttaa aktiivista, kokeilevaa ja yrityslähtöistä innovaatiopolitiikkaa.

Tampereen kaupungin tulee olla myös sisäisen yrittäjyyden kärkikaupunki. Kaupunkiorganisaatio, jossa työntekijöitä kannustetaan innovointiin, kokeiluihin ja yhteistyöhön kaupunkilaisten, yritysten, oppilaitosten ja yhteisöjen kanssa.

Kaupungin tilojen (esim. koulut) ja muiden vajaakäytöllä olevien tilojen hyödyntämisellä erilaiseen kansalais- ja harrastustoimintaan ja alkavien yritysten hyväksi on merkittäviä kaupunkiympäristön elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä lisääviä vaikutuksia. Tampereella tulee luoda tälle oma toiminta/palvelukonsepti digitaalisine varauspalveluineen. Annetaan myös Tampereen lukuisten luovien alojen yritysten ja yhteisöjen ”ottaa tiloja haltuun” ja nostaa vaajakäytöllä olevat kaupunkitilat, ns. urbaanit kesannot, uuteen kukoistukseen ja kaupungin vetovoimatekijöiksi.

Jakamistalouteen ja urbaaniin digitaaliseen talouteen liittyviä ja muita uudenlaisia yritystoiminnan muotoja voidaan edistää myös kaupunkikehityshankkeiden yhteydessä: lähiö- ja mediaosuuskuntia Tesomalle ja Mediapoliksen ympärille, kierto- ja jakamistalouden yrityksille mahdollisuuksia Hiedanrannan väliaikaisen käytön yhteydessä.

Tonttipolitiikka kuuluu kaupungin elinkeinopolitiikan perusarsenaaliin, jonka osalta Tampereen tulee pysyä kilpailukykyisenä muihin suuriin kaupunkeihin ja naapurikuntiin verrattuna, joustavana ja yrityksiä tarkalla korvalla kuuntelevana. Seudullinen yhteistyö on tässäkin asiassa tärkeää.

Perusopetuksesta ja kouluverkosta

Lähikouluista on huolehdittava, ja perusopetukseen satsattava muutenkin nykyistä enemmän. On paljon merkkejä siitä, että perusopetuksen resursseista on tingitty liikaa viime vuosina (mm. ryhmäkokojen kasvu). Kouluverkon toimivuudesta ja kaupungin sisäisestä alueellisesta tasapainosta voidaan huolehtia myös siten, että painotettua opetusta on tarjolla tasaisesti eri puolilla kaupunkia. Kouluverkon säilyttäminen sellaisenaan ei ole toki itseisarvo, vaan laatu ja toimivuus.

Suomalainen koulu monikulttuuristuu ja vain kehittyy sen myötä. Kouluilla on vahvaa osaamista ja laajempikin yhteiskunnallinen rooli tämänkin osalta. Monikulttuurisuutta, suvaitsevaisuutta ja kansainvälisyyttä tulee korostaa kunta- ja koulukohtaisissa perusopetuksen opetussuunnitelmissa sekä perusopetuksen kehittämistoiminnassa ja -hankkeissa Tampereella. Yrittäjäkasvatusta, koulujen työelämäyhteyksiä sekä itse tekemistä, omien ideoiden jakamista ja kokeilukulttuuria, koulujen MakerSpaceineen, tulee vahvistaa edelleen perus- ja toisen asteen opetuksessa.

Ylen vaalikoneessa tiivistän edellä kuvatut tavoitteet seuraavasti:

 Mitä asioita haluan edistää tai ajaa tulevalla vaalikaudella?

– Älykästä ja kestävää kaupunkikehitystä ja -liikennettä sekä vetovoimaisia ja viihtyisiä kaupunkiympäristöjä – Hervannasta Hiedanrantaan

– Uusien yritysten ja työpaikkojen luomista ja kilpailukykyistä yritysympäristöä

– Avointa hallintoa ja osallistumista

– Innovatiivisia hankintoja

– Avoimen datan hyödyntämistä ja digitaalisia kaupunki-innovaatioita

– PISA-kärkitason lähikouluja

– Monimuotoisia kulttuuripalveluita

– Kansainvälisyyttä, suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta

Mitkä ovat vaalilupaukseni?

Edistän kaupungin, kaupunkilaisten, yritysten, yhteisöjen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja -kehittämistä.

Parannan Tampereen kansainvälistä kilpailukykyä, vetovoimaa ja tunnettuutta.

Edistän älykästä ja kestävää rakentamista ja kaupunkiliikennettä sekä kaupunkiympäristön ja -keskustojen elinvoimaa ja käveltävyyttä.

Lisätietoa minusta

Vaalikonevastaukset 2017

Kirjoitukseni Aamulehdessä (23.3.2017) siitä, että Tampereen elinvoimaisuutta mitataan ja edistetään myös/ennen kaikkea kansainvälisen kaupunkien välisen kilpailun ja yhteistyön kautta: